Sirle

Malli/Pattern: Sirle by Suvi Simola

Lanka/Yarn: Teetee Primavera

Puikot/Needles: 3,5mm

En ihan taas tiedä miten tähän päädyttiin, mutta aikuisten "normaalipituinen" versio päätyi kolmevuotiaan päähän.  Ei ole ihan parhaassa terässä enää, hiekassa pyörinyt, tahrainen, pidetty. Tai siis onhan se parhaassa terässä. Juuri sellainen neuleen pitää ollakin. Pidetty. Tämä on myös älyttömän kaunis.

Kakarankasvattaja

Eräänä päivänä matkalla päiväkodista kotiin esikoinen kertoi lukeneensa päiväkodissa kakarankasvattajan käsikirjaa. Siinä annettiin neuvoja kaikille kakarankasvattajille. "Siinä oli sellainen lappu jossa sanottiin että 'lue tämä kirja ennenkuin hankit kakaroita'." Huomautin, että minä en ole lukenut, vaikka minulla on jo kolme kakaraa. "Mut onneks me ollaan ihan kilttejä kakaroita", kuului takapenkiltä.

Ja tässä vielä kerran kakarankasvattajan uusi sininen kevätsetti. Kaupan valossa samalta näyttäneet siniset eivät aivan mätsääkään luonnossa, mutta ei se niin tarkkaa ole. Pipa mätsää kuitenkin lasten pipojen kanssa, mikä minua joskus hieman nolottaa huolimatta siitä, että myssy on oikeasti kiva.

Kakarankasvattaja neuloi myös toisen kevätpipon. Oikeastaan halusin testata uutta lankaa, ja valitsin tutun mallin eliminoidakseni muuttuvat tekijät. Ajattelin myös, että tällainen myssy ei ainakaan jäisi käyttämättä. Eikä varmasti jääkään.

Lanka on Rowanin Wool-Cottonia. Väri on kaunis totinen harmaa, ja näyttää siinä olevan muitakin kelvollisia värejä. Kuitusekoitteen funktio taas ei oikein minulle aukene: en juuri pidä puuvillasta, ja näissä sekotteissa se mielestäni yleensä vain pilaa hyvän villan. Rowanin puuvilla/villa oli kuitenkin positiivinen yllätys. Puuvilla kyllä tekee neuloksesta letkeän, mutta päässä myssy on silti riittävän jämäkän tuntuinen. Neulominen ei kyllä ollut erityisen nautinnollista. Puuvillalle ominaisesti lanka ei juurikaan jousta, joten käsialan pitäminen vaatii tarkkuutta. Ainakin minulla tuli helposti löysiä raitoja väliin erityisesti nurjilla kerroksilla. Lopputulos on kuitenkin sen verran kiva, että voisi tästä ehkä neuloa jotain isompaakin. Ehkä se sopisi hyvin johonkin laskeutuvaan neuletakkiin, esimerkiksi tähän.  

Omani

Luennolla istuessani laitoin oman Pipan alulle. Muokkasin kokoa ja jouduin hieman kavennusten kohdalla soveltamaan, mutta sainpa aikaiseksi version, joka istuu (tai löpöttää) päässäni juuri niinkuin pitääkin. Väri on ihana! Hiljan hankkimaani huivilankaan sopiva. Vaan ihmettelen, mistä tuo sininen on yhtäkkiä elämääni hiipinyt, pitkän tauon jälkeen.

Päiväkotilainen opetti äidille logiikkaa: Koetin maanitella pukemaan hameen mutta lapsi totesi että haluaa olla sukkahousuissa. "Meinaatko sä pelkissä sukkahousuissa täällä juoksennella", ihmettelin. "En, kun kävelen täällä pelkittä tukkahoutuitta". Melkein tekisin mieli sanoa näsäviisaaksi.

Kevättä kohti

Malli/Pattern: Pipa by Veera Välimäki

Lanka/Yarn: TeeTee Primavera

Puikot/Needles: 3,5mm & 4mm

Tällaiset pipapäät touhuavat nyt meidän pihassa. Mihinkään isompaan en juuri nyt jaksa keskittyä, mutta pienet ja yksinkertaisetkin neuleet ovat kivoja. Ja ennenkaikkea käytettäviä! Mikähän siinä onkin, että nämä simppelit jutut vetävät puoleensa. Eikä kyse ole vain tekemisen helppoudesta: monesti päädyn siihen simppelimpään vaihtoehtoon myös siksi, että se tyylillisesti miellyttää enemmän.

Ravelryssä mallin suosio näyttää olevan vähäinen, mitä hieman ihmettelen. Mutustelin itsekin kyllä tovin ennenkuin laitoin ensimmäisen Pipani puikoille, mutta sitten siitä on syntynytkin useampia variaatioita. Myssy istuu lasten päähän oikein hauskasti (tosin myönnettäköön, että neiti keskimmäinen kyllä valittaa liilan pipansa valuvan helposti silmille, mutta se johtunee siitä, että syksyisen pieneksi käyneen tilalle neuloin reilusti isomman). Eikä Pipa aikuisen päässäkään hullumpi ole. Itsekin kaipaisi jotain keveämpää värikkäämpää kevätmyssyä, ja malli on vahva vaihtoehto sellaiseksi. Aiemmat kokeiluni kun ovat nyt päätyneet niin sanotusti parempiin päihin. Tai sitten värivalinnat eivät ole osuneet ihan nappiin.

Valoa, väriä ja istuvuutta

 

Pääsinhän minä viimeinkin ulos yhtäaikaa valon ja kameran kanssa! Sitä varten täytyi tosin matkustaa pois tavallisesta arjesta. Keväästä ei täällä ole tietoakaan: Kainuussa on vielä ihan täys talvi. Hanget ja pulkkamäet parhaimmillaan. Ja muutkin lumiset. Kun auto iltapimeällä kaartoi mummulan pihaan, kuului takapenkiltä hihkaisu: "Hei mun lumiukko on vielä hengissä!"

Malli/Pattern: Rikke by Sarah young

Lanka/Yarn: Rowan Felted Tweed (167 Maritime)

Puikot/Needles: 3,5mm & 4mm

Päätin jo hyvissä ajoin neuloa itselleni pipon kevääksi. Sillä silmällä katselin Sirleä, mutta päädyin kuitenkin vanhaan tuttuun, joka on istuva, simppeli, käytännöllinen. Lienen tylsä, mutta vaikka haluaisin neuloa jotain hienoa ja näyttävää, yksinkertainen toimivuus ja muotoilu menevät useimmiten edelle.

Uudesta piposta tuli tosiaan raikas ja heleä, mutta minun on odoteltava niitä kevätkelejä voidakseni päättää pidänkö siitä sittenkään. Ehkä se kevätvalossa tuntuu paremmalta. Tai sitten se tosiaan on liian vaalea ja värikäs. Tai sitten minun olisi kuitenkin pitänyt valita reunuksen jälkeen vielä isommat puikot. Sillä jokin tässä pipossa mättää, mutten osaa päättää, mikä.

Tästä sen sijaan pidän ja paljon! Jokin aika sitten neulomassani Chickadeessa alkoi ensihuuman jälkeen ilmeta pieniä puutteita: Ehkä neule hieman venähti käytössä. Ja olisin sittenkin voinut käyttää pienempiä puikkoja. Onneksi jotain on tehtävissä jälkikäteenkin: pesin neuleen ja annoin sen pyörähdellä kuivausrummussa. Neulos tiheni hieman, palautui kuosiinsa ja alkoi istua etenkin pituussuunnassa paremmin. Pinnasta tuli pehmeämpi, pörheämpi, tuntukin on lämpimämpi.

Pesin neuleen koneessa hellävaraisella villapesulla ja valitsin rummusta maltillisen kuuden minuutin ohjelman "villan viimiestelylle". Cascade kesti hyvin pesun tässä koneessa, mutta vanhan koneemme villanpesuohjelma oli kyseiselle langalle liian raju. Näitä lintusia tuskin myöskään kannattaa konepestä saati rummuttaa enää toiste, ellei olekin aikeissa huovuttaa niistä lapselle sopivaa.   

Keijukaismyssyt

Malli/Pattern: Quynn by Woolly Wormhead

Lanka/Yarn: Cascade 220 (kaulureissa myös Novita 7 veljestä)

Puikot/Needles: 4mm

Neuloin jokin aika sitten tyttärille uudet talvipipot. Kelit ovat viime päivinä olleet niin kylmät että ulos on pukeuduttu tuhdimpiin päähineisiin, joten kuvia varten poseerattiin sisällä. Normipakkasiin tämä on kuitenkin oikein passeli päähine. Isommille neuloin myös kaulurit. Malli on perusjuttua omasta päästä, valkoinen raita käytännön pakosta seiskaveikkaa. Se oli ainoa saatavilla oleva kun ryhdyin näitä tekemään.

En ole pitkiin aikoihin Novitan lankoja käyttänyt. En myöskään kaulureita. Nyt olen tehnyt parikin kokeilua molemmilla saroilla. Lopputulemana todettakoon, että vaikka ajattelin kaulureiden olevan turvallisempia lasten käytössä (huivien päät voivat tarttua leikkiessä johonkin) huivit tuntuvat kuitenkin lämpimämmiltä ja siten järkevämmiltä kuin nämä kaulurit. Ja seiskaveikka ei edelleenkään vakuuttanut. Lapset eivät ole kutiavuudesta valittaneet, mutta omaan käteen se tuntui neuloessa uskomattoman muoviselta ollakseen seitsemänkymmentäviisiprosenttisesti villaa.

Malli on hyvin samantyyppinen kuin se ihana norjalaismyssy: muotoiltu hienosti suojaamaan korvat ja niskan hyvin. Neuloin tämän mallin kuitenkin nuorimmaisellekin, koska halusin kaikille samanlaiset myssyt, ja koska norjalainen ei ole hänen päähänsä istunut yhtä hyvin kuin isosiskojen. Lisäsin vain icord-tekniikalla neulotut kiinnitysnauhat korvaläppiin.

Koko sarja elämäni sulostuttajia.

Kaikkiin myssyihin laskin silmukkamäärät uudelleen, koska lankani oli hieman ohjeen suositusta ohuempaa. Neuloin myssyt myös reilusti pidemmiksi kuin alkuperäisessä ohjeessa, koska halusin niihin tuollaiset keijukaismaiset hiipat.

Kaapeleita ja alpakkaa

Malli/Pattern: Slouchy bubbles by tshep 

Lanka/Yarn: Rowan Creative Focus Worsted

Puikot/Needles: 5mm

Halusin kokeilla tätä hurmaavan harmaata alpakkasekoitetta, ja neuloin pipon. Lanka on ihanaa, niissä rajoissa, ettei alpakka edelleenkään oikein kolahda minulle. Tykkään siitä silti, vaikka muistakin keriä hypisteltyäni en ehkä haluaisi neuloa muuta kuin tätä harmaata. Ehkä vielä neulonkin. Tämä pipo adoptoitiin parempaan päähän heti kun erehdyin ääneen miettimään sen kohtaloa. Ja hyvä näin. Ne, jotka ovat ohjeeseen tutustuneet tietävät, että suunnittelija on pipon hieman erinäköiseksi tarkoittanut. Mies pukee sen perinteisemmin, kääntää resorin kaksinkerroin. Kieltämättä se toimii näinkin eikä näytä ollenkaan hullummalta. Ja on kuulemma lämmin!

Pipon kaapelointi oli hieman kimurantti. Muistelen tehneeni kovasti samannäköistä palmikkoa hieman selkeämmällä ohjeella. Eli enpä taida neuloa tätä uudelleen, vaikka omasta löysästä palmikkopiposta haaveilenkin. Tupsulla. Tupsu tosin peittäisi kivasti päälakikavennuksen, joka ei mielestäni ole erityisen taidokas. Tai ehkä olen vaan liian hyvään tottunut.

Mietteitä myssystä

Uusi vuosi, kujeet samoja vanhoja.

Näyttää siltä, että täti on pukenut pannumyssyn päähänsä ulos lähtiessään.

Paitsi ettei!

Malli/Pattern: Rikke by Sarah Young   

Lanka/Yarn: Cascade 220

Puikot/Needles: 4mm

Moni muukin on todennut Rikken tämän talven jutuksi. En oikein tiedä miksi. Vähän hassu myssäkkähän se on. Toisaalta ainaoikea neulepinta ja löysä malli kolahtavat minuunkin. Joten kun eräistä lintusista jäi lankaa yli, pistin myssyn puikoille. Sininen väri hieman epäilytti, mutta myssyä on tullut käytettyä kovasti. Melkein kuin olisi löytänyt uuden lempivärin! Kovasti haikailen myssyyn sopivaa huivia... esimerkiksi tämä kiehtoo, ja tämä, vaikka olenkin kertaalleen sen neulonut.

Myssy on yksinkertainen paitsi näöltään myös neulottavana, mistä huolimatta opin uutta! "Kierteisellä luomistekniikalla" pipoon saadaan siisti, erittäin joustava mutta napakka reunus. Toimisi varmaan hyvin myös vaikkapa sukansuussa tai kaulureissa. Kyseessä on German Twist Cast-on Method.

Ei pitäisi purnata turhasta, joten koitan muotoilla seuraavan positiivisesti: Olen neulonut melko aktiivisesti neljätoistavuotiaasta saakka, seurannut alan suomenkielistä tuotantoa ja koulussakin oli tekstiilityö valinnaisena. Silti tuntuu, että vasta muutaman viime vuoden aikana olen tutustunut tekniikoihin, joiden olemassaolosta minulla ei aiemmin ole ollut aavistustakaan. Ja löytänyt maailman, jossa neuleet ovat omalla tavallaan upeita. Eivät jotenkin hassuja, huonosti istuvia, kutittavia, liian paksuja ja hieman noloja myssyjä ja puseroita. Tästä on kiittäminen internetiä: ravelryä ja tietojaan auliisti jakavia kanssabloggaajia. Joten kollektiivinen kiitos vertaisille!

Tältä se pannumyssy näyttää kauempaa katsottuna. Kummallista, miten voi innostua pienistä asioista. Joku vuosi sitten olisin nolostellut tällaista neulomusta. Ajattelin, että itse tehdyn pitäisi olla jotenkin erityisen taidokas. Nykyään mietin, että neulemallin hienous on paljon muutakin kuin taidokas tai työläs pintaneule. Ennen kaikkea ei tarvitse ostaa kaupasta akryyliä. Kun voi neuloa itsekin. Ja ihan villasta  ♥

Vielä kaksi pipaa

Vilautetaan nyt näitäkin. Minulla on taipumusta tautologiaan. Tänä vuonna puikoilta ei kuitenkaan putoa ampiaispesäpipoja, vaan jotain muuta. Näemmä lasten myssyjä, myös aikuisille.

Tässä lankana Madelinetoshin Pashmina - ihan luksusta! Liian luksusta minulle, eikä lilaan taittava harmaa värikään (Composition book grey) tuntunut omalta. Mutta sattumusten kautta pipo päätyi äitini käyttöön, mistä olen aika onnellinen. Väri sopii hänelle hienosti, ja korulla asustettuna pipassa on aika paljon aikuisempi ilme. Reunaresorin neuloin tähän versioon 2o2n-levyisenä.

Omani. Tämän neuloin kahteen kertaan, sillä kymmenvuotiaalle tarkoitettu koko hieman tarkoitettua paksummasta langasta (Cascade 220) tuotti tulokseksi jättimäisen alien-päähineen. Toiseen versioon neuloin alareunan suoraa osuutta vain kolme kerrosta ja lyhennettyjä kerroksia yhden vähemmän joka toistolla. Koristeena viisi nappia, jotka eivät tokikaan tästä kuvakulmasta näy.

(Pyydän anteeksi kuvakulman epäinformatiivisuutta. Puolisoni minusta napsimissa pipopääkuvissa näytin samalta kuin perheemme nuorimman polven edustajat tyypillisesti: kaljulta ja kaulattomalta. Ja toisin kuin noita nuorempia, tilanne ei minua juuri virnistytä. Hieman muuten nakertaa motivaatiota neuloa itselleen, kun kuvista huomaa näyttävänsä neuleessaan lähinnä pystyyn nostetulta hylkeeltä...)

Pipapää

Malli/Pattern: Pipa by Veera Välimäki (Leikkipuistoneuleista)

Lanka/Yarn: BC Garn Semilla DK 

Puikot/Needles: 3,5mm

Olen ehtinyt neuloa pipan jo neljä kertaa, mikä tarkoittaa kolmea valmistunutta myssyä. Tässä yksi niistä. Kohta kolmivuotissynttäreitään juhlivalle valitsin nelivuotiaan koon. Kasvunvaraa ei taaskaan jäänyt. Voiko syynä olla vain se, että pikaistuksissa sujutin koko myssäkän samoilla puikoilla (ohjeessa resorin jälkeen vaihdetaan nelosiin)? Ja tartteeko edes sanoa, ettei oikeastaan kauheasti harmita? Onhan noita käyttäjiä kasvamassa, ja onhan minulla ne kaksikymmentä pipo-ohjetta odottamassa... Ja ravelry pukkaa lisää enempi kuin neuloa ehtii!   

Tältä näyttää pipan takaosa. Mallikuvissa myssy roikkuu rennosti takaraivolla, jolloin kerrosten vaihtumiskohtaan jäävä saumantapainen jää melko hyvin piiloon. Koska neiti kuitenkin haluaa kiskaista pipan silmille, se jää tässä versiossa näkyviin. Sen näkyminen minua hieman häiritseekin, samoin lyhennettyjen kerrosten muodostamat kuviot. Myssy on kuitenkin kivan mallinen, ja istuu mukavasti näinkin pidettynä. 

Olen myös tyytyväinen siihen, että sain ratkaistua reikäongelman, joka on vaivannut aina, kun otan lyhennetyt kerrokset kiinni nurjalla kerroksella: Nostin edellisen kerroksen silmukan puikolle ja neuloiin sen yhteen kiedotun silmukan kanssa samaan tapaan kuin jogles jog -tekniikassa. Se tepsi! Ainakin riittävän hyvin: Semilla hukutti nämä kohdat kauniisti. Omaan pipaan käyttämäni Cascaden kanssa homma ei sitten toiminutkaan ihan yhtä siististi, mutta reiät sain eliminoitua senkin kanssa.

Innostuin hieman koristelemaankin. Nappi pussista jonka mies taannoin toi SA-kaupasta. Jostain syystä pidän näistä napeista kovasti.

Hiilenmusta

Malli/Pattern: Tricable by Woolly Wormhead

Layunka/Yarn: Cascade 220

Puikot/Needles: 4,5mm

Lupasinhan pipottaa koko perheen. Tähän päähän istuvaa mallia en ole onnistunut keksimään - siis häntähän se ei haittaa, mutta minulla ottaa silmään - joten päätin tehdä överit. Eikä se ollut ollenkaan huono ratkaisu. Tai siis, ei se paremmin toimisi vaikka olisin yrittänyt.

Kyseessä on siis kolmikaapelipipo Bambeanies -kirjasta. Mallit ovat lapsille suunniteltuja, mutta mitäpä siitä. Neuloin tämän muistaakseni suurimman koon mukaan ja puoli numeroa suositeltua suuremmilla puikoilla - vai olisinko lisännyt silmukoita? en muista -. Ja koska ongelmani on tämän pään kanssa ollut pipojen jääminen liian pieneksi, neuloin pienen arpomisen jälkeen vielä yhdet kerrokset. Ei olisi tarvinnut, muttei haitannekaan.  

Kiva neulomus, kun alkuun pääsi. Oikeasti tämä malli oli tehdä minut hulluksi: sen neuloi ihan päivässä, mutta ensin säädin aloituksen kanssa varmaan neljä päivää... Opin sen, että ymmärrän kaavioita paremmin kuin sanallisia ohjeita, ja että miltei mustan langan neulominen palmikoiksi ei ole kivaa. Pipon laella olisi ollut tilaisuus harjoitella silmukointia, mutta halusin valmiin pipon olevan vielä purettavissa jos tarvis, ja tein kolmen puikon päättelyn, jota en sitten jaksanut purkaa silmukoidakseni.  

Kaksihammashymy

Malli/Pattern: Sweet baby cap by Gro

Lanka/Yarn: Rowan Felted Tweed

Puikot/Needles: 4mm

Jonkinlaista alakuloa on ilmassa. Ei mitään musertavaa, mutta jatkuvasti läsnä. Liekö kaamosmasennusta? Tuntuu tarpeelliselta hetkeksi jättää suuremmat suunnitelmat taka-alalle ja puuhailemalla jotain pientä ja palkitsevaa. Vaikka pipottaa perhe. Aloitin pienimmästä päästä.

Mallia olen toistanut ties kuinka monta kertaa, mutta ensimmäistä kertaa tein raitoja. Näemmä tykkään neuloa pipoja, koska kasvunvaraa ei myssyyn jäänyt tällä kertaa juurikaan (lopetin lisäyskerrokset vahingossa liian aikaisin). Se ei kyllä ollut tarkoitus. Mutta kun minulla nyt on kaksikymmentä uutta lastenpiponmallia, niin ei se liene iso vahinkokaan. Voisihan sitä vaihteeksi tehdä jotain muutakin.

Kaamea(n ihana) kaksihammashymy pelastaa päivän!  

Pieni meneväinen

Siinä Juju-kirjan kippolakki ja vallan mahdoton menijä. Hän konttaa kömpelösti. Nousin eilen ensimmäisen kerran istumaan. Ehtii jo vaikka minne!   

Lakissa sammalenvihreää velouria, koristeena rikrak-nauhaa. Nyöriksi ompelin pinkkiä kanttinauhaa kaksinkerroin. En vuorittanut lakkia enkä käyttänyt kovikekankaita, ja tällaisenaan se tuntuu istuvan päähän paremmin kuin aiemmin ompelemani puuvillaversiot. Ajattelin että tämä lämmittää nyt, ja kypärämyssyn kanssa vielä tovin pidempäänkin. Sitten tarvitaankin jo ihan oikeasti lämmintä. Vaikkapa villaa.

Sisältä siisti

Minulla on kumma vinge ommella hattuja kesäisin. Vaikka hattu on (minun mielestäni) aika vaikea ommeltava. Ja vaikka en ole koskaan onnistunut siinä erityisen hyvin. Kelvollisesti kuitenkin, koska hatut ovat yleensä käyttöön päätyneet. Joten kai minä kuvittelen vielä sen täydellisenkin hatun ompelevani.

Huomasin, että teen nykyään mielelläni erityisen tyttömäisiä juttuja. Myös tälle pienimmälle, vaikka vauvanvaatteemme ovat tähän saakka olleet melko sukupuolineutraaleja. Kuten kuvasta näkyy, olen jopa ostanut hänelle vaaleanpunaraitaisen bodyn! Pistää hieman miettimään: onhan tämä ristiriidassa sen kanssa, mitä ajattelen vauvan sukupuolen merkkaamisesta vaatteilla.

Tämän hatun kaavat muokkailin isosiskon hatun kaavoista. Avuksi oli myös tämä erinomainen ohje. Halusin hattuun niskaa suojaavan lierin, ja korvaläpät tekemään hatusta istuvamman. Ne tosin taitavat toimia käytännössä juuri päinvastoin. Mutta sain ne kuitenkin ommeltua siististi ja oikeaan paikkaan - jopa hatun sisäpuoli on siisti! Kupu  kupruaa tässäkin hatussa, siitä tuli hitusen liian syvä, ja jos lierin etureunan kääntää alas lapsi tuskin näkee mitään sen alta. Mutta kyllä tämä hatusta käy, eli kelvollinen tekele. Sehän riittää tekemään minut tyytyväiseksi tällä haavaa.

On meillä kesä täällä

Ainakin melkein kesä. Olen ollut ihan kamalan väsynyt, mutta syy siihen taisi selvitä, ja se helpottaa vähäsen. Ainakin ymmärrän nyt, miksi vauvavuoteni ovat aina tuntuneet tervassa tarpomiselta. (Ja ei, syynä ei ole yöimetyksistä johtuva valvominen, eikä siihen auta imetyksen lopettaminen, edes yöimetyksen. Vaikka sitä minulle on tässä vaiheessa aina suositeltu, ikään kuin äitiys olisi ainoa asia, joka äitiä voisi väsyttää.)

Kaikesta huolimatta olen saanut hieman ommeltuakin pitkästä aikaa. Malli on tuttu viime kesältä. Kämmäsin silti tukikankaiden kanssa: leikkasin hattukappaleiden tukikankaat saumanvarojen verran pienemmiksi, mikä näkyy hassuina kupruina päälakisaumoissa. Mutten jaksa välittää, pannaan se vaikka tämän väsymyksen piikkiin. Kangas on varta vasten hankittua tildaa, ei ihan minun makuuni, mutta en minä tätä hattua käytäkään.

Se suloinen norjalaismyssy

Mallina Iiris, 27 vuotias. Myssy Cascadea, koko 3-6kk.  



Tätä ihanaista myssyä olen neulonut joka vuosi. Käsittääkseni malli, joka kulkee Ravelryssä nimellä Sweet baby cap, on norjalainen vastine meidän siksak-myssyllemme. Norjalaismyssyksi tätä myös kuulee kutsuttavan. Myssy neulotaan alhaalta ylös saumattomana. Minun suosikkini se on paitsi neulottavuuden vuoksi myös siksi, että lopputulos hipoo täydellisyyttä. Myssy istuu lasten päähän mahtavasti ja suojaa hyvin otsan, niskan ja korvalliset. Ja on yksinkertaisesti niin kaunis ja suloinen. Ravelryn ohje on ohuemmalle langalle, mutta itse olen neulonut lämpimämpiä myssyjä paksummasta langasta pienemmillä silmukkamäärillä. Koska tarvetta on ilmennyt, laitan jakoon sovellukseni, jolla olen saanut niistä sopivia myssyjä. Toivottavasti tästä on iloa! Lankoina testattu ainakin Rowan Felted Tweed, Patons Classic Merinowool, Fleece Artist Blue Face Leicester, Cascade 220. 

Koko: 3-6 kk (6-12 kk) 1-2 v (yli 2 v).

Luo 84 (90) 96 (102) silmukkaa 4 mm:n (tai pienemmille) pyöröpuikoille. Neulo pyörönä 6 krs ainaoikeaa, eli joka toinen kerros oikein, joka toinen nurin. Siirry sileään neuleeseen ja aloita kavennukset ja lisäykset seuraavasti (jos aloitit pienemmillä puikoilla, vaihda ne tässä vaiheessa isompiin):

Seuraavilla kerroksilla lisää ja vähennä silmukoita seuraavasti:

• neulo 1 s oikein, lisää 1 kiertäen silmukoiden välisestä lankalenkistä
• neulo 12 (13) 14 (15) silmukkaa oikein
• nosta 1 s, neulo 2 s kiertäen (l. takareunoistaan) oikein yhteen ja vedä neulomatta nostettu silmukka yhteen neulottujen yli neulo  12 (13) 14 (15) silmukkaa oikein
• lisää 1 s , neulo 1 s oikein, lisää 1 s
• neulo  12 (13) 14 (15) silmukkaa oikein
• nosta 1 s, neulo 2 s kiertäen (l. takareunoistaan) yhteen ja vedä neulomatta nostettu silmukka yhteen neulottujen yli
• neulo  12 (13) 14 (15) silmukkaa oikein
• lisää 1 s silmukoiden välisestä lankalenkistä, neulo 1 s, lisää 1 s
• neulo  12 (13) 14 (15) silmukkaa oikein
• nosta 1 s, neulo 2 s kiertäen (l. takareunoistaan) yhteen ja vedä neulomatta nostettu silmukka yhteen neulottujen yli
• neulo  12 (13) 14 (15) silmukkaa oikein + 1 s

Toista näitä lisäyksiä ja vähennyksiä joka toisella kerroksella 8 (9) 10 (12) kertaa. Sen jälkeen tee ainoastaan vähennykset joka toisella kerroksella, kunnes työssä on jäljellä neljä silmukkaa. Katkaise lanka, pujota se viimeisten silmukoiden läpi, kiristä ja päättele. Virkkaa, puno tai neulo i-cord -tekniikalla nyörit korvallisille. Kostuta tai höyrytä.

Pipopäät

Pään ja muitakin lämmittimiä on valmistunut ihan tarpeeseen jo syksyn kuluessa, mutta jostain syystä kuvien ottaminen on ollut kiven takana. Tämän postauksen aloitin nimittäin jo lokakuun puolivälissä, ja se on odottanut niitä kuvia. En vain ole saanut aikaiseksi. Tätä tämä on ollut koko syksy, koko talvi.

Malli/Pattern: Habitat by Jared Flood

Lanka/Yarn: Rowan Felted Tweed (Phantom)

Puikot/Needles: 4mm (resori) ja 5mm

Meidän perheessä ei ilmeisesti omata kovinkaan hyviä pipopäitä. Tai sitten en vain ole vielä keksinyt, mikä tuollaista kallonmuotoa pukisi (voin kertoa, että tälle malli&pää -yhdistelmälle kuvakulma on erittäin armelias...). Mutta onpa kuitenkin hieno malli, ihana lanka, persoonaan sopiva väri. Yritys hyvä kymmenen, tuloksesta ei löydy mainintaa.

Malli/Pattern: Wurm by katushika

Lanka/Yarn: Rowan Felted Tweed (Bilberry)

Puikot/Needles: 4mm (muistaakseni...)

Syytän päätä pipon sisällä, koska ongelmapäitä meillä piisaa. Päähineet eivät tahdo minullekaan istua. Suomen ilmastossa niitä nyt kuitenkin tarvitaan, joten tulee myös neulottua ja käytettyä. Ja näemmä olen löytänyt mieluisan mallin. Viime vuotinen punainen piponi on mystisesti kadonnut, joten tein uuden version. Sama kuin edellä: kiva malli, ihana lanka, tähän olen jopa tyytyväinen. Mutta ehkä teen seuraavaksi kuitenkin jotain muuta kuin näitä iänikuisia ampiaispesiä. Tai sitten en.