Koti portaissa

Pahvisia askartelukirjaimia, öljymaalia, tekijöinä mies ja lapset. Lopputulos kaksipuoleisella teipillä mahdollisimman korkealle portaikkoon. Itse olisi toteuttanut tämän eri tavalla, mutta hienolta tämäkin mun silmään näyttää. Ja johan sillä on tunnearvoakin! Jostain sisustusliikkeestä olisi ehkä saanut sofistikoituneemman version, mutta olisi tuntunut pöhköltä ostaa turhanaikaisia koriste-esineitä ilman minkäänlaista TSI-aspektia. Lisäksi valmistavara on lähes poikkeuksetta lontoon kielellä, ja kodinetsintäprojektin puitteissa varmaan satoja vanhoja omakotitaloja kiertäneenä en halua, että seinässäni lukee home.  

Lopullista kotiahan emme vielä ole löytäneet, mutta sitä odotellessa

pidetään kotia nykyisessä  ♥

Kopiokatti

Juuri kun ehdin henkäistä että käsityöt taitavat jäädä vähemmälle niin tadaa! Käsityöpostaus!  Kissamekkokuume kävi ylivoimaiseksi, mutta rahatonna ja epävarmana lasten mausta en suin päin rynnännyt kauppaan. Huomasin, että on sitä joku muukin kokeillut, ja tartuin toimeen.  Kottarainen pikkuinen pukeutui innokkaasti kaavapapereihin. Sovituksesta huolimatta mekosta tuli hieman iso. Joten tässä mekko on toisen tyttären päällä. Ja taitoni täten todistettu.

Miau! Kirpulle leveys on hyvä, mutta paita se pikemmin on kuin mekko. Sen lisäksi mallistani puuttuu alkuperäisen a-linja tyystin. Kiva tätä oli tehdä, muttei tällä kissamekkokuumetta selätetä. Raahasin esikoisen jo sovituskierrokselle, mutta emme osanneet päättää: musta-valkoinen vai puna-valkoinen? Kas siinä pulma!