Valoa pimeyteen

Esikoinen toi päiväkerhotuomisina. Sekä tarinan siitä, miten tarkkaan oli lyhtyään koristellut. Oli aika loppunut kesken.

Kolmevuotias on kovin innokas askartelija. Ja minä niin kovin ymmärtämätön askarteluasioissa. Olisikohan aika asioida kirjastossa ja Sinooperissa niin sanotusti tositarkoituksella.

Sunnitelmia

Suunnitelmia on melkein yhtä kaunis sana kuin unelmia. Ja monesti sisällöllisestikin melkein vastaava. Langat eivät päädykään siihen neuleeseen johon oli tarkoitus, tai tulee tehdyksi ihan muuta kuin mitä piti. Tai sitä mitä piti mutta eri langasta, tai jotain.

Viime päivät olen kuitenkin fiilistellyt näitä. Neulomisesta tietenkin haaveillut vain, ja katsellut kuvia.

Sunnuntaikävelyllä II

Malli/Pattern: 102-3 c - Beret with lace pattern in ”Alpaca” ja 102-3 b - Gloves with lace pattern in ”Alpaca” by DROPS design

Lanka/Yarn: Garnstudio DROPS Alpaca (3770)

Puikot/Needles: 2,5mm

Itselleni neuloin setin loppukesästä mukaan tarttuneesta alpakasta, johon aluksi ihastuin, mutta joka sitten heittäytyi aivan mykäksi. Lopulta päädyin neulomaan mallin, jota kovasti ihastelin Vilman toteutuksena. Tekeminen oli loppujen lopuksi ihan kivaa, muttei lopputulos ei oikein vakuuta. Nurjaa pintaa koristavista oikeiden silmukoiden raidoista tuli hieman epätasaisia. Tein kavennukset je levennykset niiden viereen, ja ne tuuppaavat raitaa aina johonkin suuntaan. En myöskään oikein pidä päälaen kavennuksesta, joka pussittaa jotenkin mummomaisesti. Eikä tuo edes istu minun päähän, vaan roikkuu aina jostain suunnasta hassusti. Vali vali.

Sormikkaista pidin enemmän. Siksi harmittaakin, että niiden kämmenosa huopui aika reippaasti yhden rattaita työnnellen tehdyn kävelylenkin aikana. Mutta onpahan ainakin hyvä syy jatkaa pipo- ja hanskatalkoita.

Sunnuntaikävelyllä I

Käytiin koko perheen voimin. Maa oli osittain kuurassa ja aurinko paistoi. Kuopus nukahti liinakyytiin. Patistin miehen kuvaamaan muutamaa valmistunutta.





Malli/Pattern: Norwegian sweet baby cap (ravelry link)

Lanka/Yarn: Rowan felted tweed (avocado ja clover)

Puikot/Needles: 3,5mm ja 4mm

Neuloin molemmille taas tällaiset myssyt. Löysin mallin viime talvena, ja taisinpa aloittaa bloginkin juuri niillä. Mutta kertaus on opintojen äiti ja hyvää kannattaa hehkuttaa! Malli on nimittäin ihan unelma, yksinkertaisuudessaan kaunis, suojaa hyvin ja mikä parasta, istuu lapsen päähän. Ehdin jo neuloa esikoiselle pipon, joka ei leikkipuistokäytössä oikein ole vakuuttanut. En ole sitä jaksanut edes kuvata, mietin purkaisko pois vai mitä tekis. Ei se varmaan käyttöönkään jää nyt, kun on kunnon myssyt olemassa.

Kuopukselle neuloin lisäksi myssyväriset tumput (jotka kuvissa on tietenkin riisuttu).

Toinen hehkutuksen arvoinen seikka on lanka. Ihanalta se näytti jo kerällä, mutta neulottuna pistää suorastaan huokailemaan. Vaikutelma on samanaikaisesti äärettömän herkkä ja silti sopivan arkinen. Neuloessa lanka tuntui hieman harsomaiselta, mutta se saattoi johtua siitäkin, että käytin alareunan ainaoikein -osuutta lukuunottamatta nelosen puikkoja, jotka olivat ehkä hieman liian tuhti valinta tälle langalle. Ensi kerralla pienemmillä, ehkä.

Ostin lankaa kokeeksi muutamaa eri väriä. Esikoinen tosin ei arvostanut valintojani vaan on moneen kertaan moittinut että olisin saanut tehdä hänelle samanvärisen kuin pikkusiskolla. Samanlaisuus on tässä vaiheessa jotenkin tosi tärkeää. Tänään täytyi saada samanlainen jäätelö kuin äidillä, eikä mansikkaa.

Tervetullut muistutus

"Mikä onni!" hehkutti kolmevuotias löydettyään piirongista melkein vuoden takaisen laitoksella otetun valokuvan. "Mikä onni että haettiin pieni vauvanen sairaalasta ja se autettiin siellä äidin mahasta pois, mikä onni!"

Arjen, uhmaiän, sisarkateuden ja oman väsymyksen kierteessä johtoajatus tahtoo joskus kadota. Olipa hyvä kuulla se äänen lausuttuna.

Pupu meni puskaan...

...ja sieltä huutelee. Sellainen on olo ainakin, ei huvita katsoa peiliin saati kameraan. Onnistuu tää bloggaaminen onneksi puskasta päinkin.

Malli/Pattern: ylhäältä alas neulottu perustakki
Lanka/Yarn: Noro Silk Garden Lite (2029)

Puikot/Needles: 3,5mm ja 4mm

... ja Ravelryssä

Muksuille taannoin neulomani mystery size -nuttu (joka päätyi pesun jälkeen loppujen lopuksi kuitenkin esikoisen käyttöön) oli kiva ja simppeli, halusin itsellekin. Lanka on ollut jemmassa viime keväästä ja sitä oli tarkoitus tulla raitoja, mutta päätin kuitenkin katsoa millaiseksi se neuloutuu ilman kikkailuja. Kauniiksi. Norossa on kumma hohto, ja värit vaihtuvat ihmeen pehmeästi. Veljeni tosin luonnehti takkia toteamalla että "aika kasari", mutta taidan kuitenkin olla eri mieltä.



En ollut varma mihin lanka riittää, ja halusin samanlaisen neuleen kuin tuo lapsen nuttu, joten neuloin ylhäältä alas raglanina. Ilmeisesti ihan peruskauraa, mutta minulle "väärään suuntaan" neulominen on aika uusi juttu. Lähtökohtana siis oli tuo naganasun lastenneule, aloitusmitat lainasin muistaakseni tästä Laura Chaun ohjeesta ja loput neuloin näppituntumalta. Tavoilleni uskollisena kahteen kertaan.



Esimmäinen, a-linjainen versio nieli kaiken langan. Levennykset jäivät kuitenkin pussittamaan hassusti kylkien kohdalla ja muutenkin malli tuntui vaativan vähemmän nappeja kuin halusin takkiin laittaa, joten purin kainaloihin saakka ja neuloin uudellen hieman slimmimpänä.

Toisesta versiosta jäi lankaa kerän verran. Siitä syntyi tällainen välipalatyö, calorimetry, vajaan viidenkymmenen gramman päänlämmitin. Ihan jees, mutta luulenpa että tekaisen jossain välissä toisen hieman yksivärisempänä.

Syysnuttu

Malli/Pattern: top down garter stitch yoke vest (short rows version) by naganasu

Lanka/Yarn: Noro Silk Garden Sock (S84)

Puikot/Needles: 3,5mm ja 4mm

Ajatuksena oli neuloa kuopukselle syysnuttu. Malli ravelryn ilmaisohjeita, eikä siinä kummoisempia kuin uusi suunta: ei helmasta ylöspäin vaan päinvastoin. Saumattomuus plussaa, napit täydelliset, mutta hihojen neulominen oli jostain syystä kovin puu-dut-ta-vaa...

Ja kun nuttu oli melkin valmis totesin, että tyttöhän hukkuu nuttuunsa. Sovitus isosiskon päälle, hihansuiden purku ja hihojen pidennys. Käytössä huomasin kuitenkin, että hihat ovat edelleen liian lyhyet. Vartalo-osa on kuitenkin kolmevuotiaalle sen verran knafti, etten aikomuksesta huolimatta jaksanut hihoja ryhtyä pidentämään. Käyttäköön kumpi käyttää, äkkiähän tuo pienempikin takin mittoihin kasvaa. Liian äkkiä.

Esikoinen suostui kuitenkin liikkuvaksi malliksi: