Prinsessan nuttu

Malli/Pattern: Moda 6/2009

Lanka/Yarn: Novita Luxus alpaca

Puikot/Needles: 3mm ja 3,25mm

Välipalatyö, tällainen pienen tytön pieni nuttu, söpöstelyvaate. Ajattelin että tästä tulisi ihana! Olinpa ihan innoissani. Jouduin laskemaan silmukkamäärät uusiksi koska langantiheys ei sinnepäinkään täsmännyt ohjeeseen, ja onnistuin jo etukäteen mielestäni hyvin. Olinpa tyytyväinen itseeni. Aloitin neulomisen. Toisen hihan puolivälissä innostus lopahti. Neule murjotti pianon päällä, värkkäsin lapaset (niistä myöhemmin). Sitten päätin hoitaa tämän loppuun, koska en kehtaa purkaakaan. Tympi.

Oikeaastaan tympiminen lakkasi vasta, kun neulomus oli vihoviimeistä silausta vailla ja löysin miljoonalaatikostani napin. Täydellisen napin juuri tähän neuleeseen! Yksittäiskappaleen, neulepinnasta poikkeavan värisen ja kuitenkin siihen kauniisti sulautuvan, hieman rosoisen. Sepä on niitä elämän parhaita iloja.

Mallissa on viehättävää vanhanaikaisuutta. Röyhelöiden, puhvihihojen ja perusneuleen yhdistelmä on minusta herttainen. Mietiskelin neuloessani, olenko hieman yksinkertainen, ja vaikuttaakohan siltä, etten osaa juuri muuta neuloa kuin ainaoikeaa. Sitä on tullut tehtyä viime aikoina melko paljon. Mutta juuri nyt se viehättää kovasti.

Tällainen härpäke kyllä vaatisi arvoisensa asusteet. Mieluusti kuvittelen raitapaidan ja villapöksyjen sijaan hameenhelmaa, sitä pitäisi olla paljon ja tyllillä höystettynä.

Musiikkia

Isännän omakuva

Malli/Pattern: hatusta, palmikkokuvio Neulojan käsikirjasta
Lanka/Yarn: SandnesGarn Easy
Puikot/Needles: 5mm

Ei villaista ennen vihkiäisiä, sanoin monta vuotta. Nyt vihkiäisistäkin on monta vuotta, ja ne villaiset hävettävän harvalukuisia. Tähän valitsin langan ihan varta vasten ja kokeilin pipon etuosaan pympyläistä mallineuletta. Jossain vaiheessa tuntui, että nypyt ovat hieman liikaa, mutta ulkosalla ne näyttävät toimivan kohtalaisesti. Päälaen kavennukset eivät menneet ihan nappiin, ja mittailusta huolimatta piposta tuli hieman väljäkin. Mies suunnittelee laittavansa sen pesukoneeseen, jos se vaikka kitistyisi sopivamman kokoiseksi. Minä suunnittelen uutta pipoa (tuon pesukonekokeilun jälkeen se on varmaan tarpeen...).

Vauhdin hurmaa

Pakkasta ja aurinkoa

Lehtiä ja valoa

Malli/Pattern: Lehmus by Sari Åström

Lanka/Yarn: Drops Alpaca

Puikot/Needles: 3,5mm

En ole neulonut suurta huivia ennen, eikä järin suuri tullut tästäkään. Mukava kokemus kuitenkin, pidän myös lopputuloksesta. Ja suunnittelen jo kovasti uutta, kunhan löydän sopivan mallin, langan ja aikaa. Kaikkea muutakin pitäisi ehtiä neuloa. Tai haluaisin.

Kuvaajan ja valon yhyttäminen samanaikaisesti on tuottanut vaikeuksia. Lopulta en malttanut odotella päivää sopivaa, vaan yritin kuvata itse. Kuten näkyy, kuvausassistentti määräsi tahdin.

Kiitoksia kokille

Kotiäitiys on joskus kovin turhauttavaa. Pienestä pitää itseään kiitellä, jos haluaa tunnustusta saada. Toteanpa siis onnistuneeni kerrankin uuden reseptin kanssa. Niinpä perhe jätti tällä kertaa syömättä juustoiset juurespihvit, joiden resepti löytyi uusimmasta Kodin Kuvalehdestä, ihan henkilökohtaisten mieltymystensä, ei pohjaanpalamisen tai jonkin muun ruuanlaittofiaskon vuoksi. Tulin jopa sinuiksi melko uuden valurautapannumme kanssa, vaikka ehdin jo luulla ettemme koskaan löydäkään yhteistä rytmiä. Mutta ehkä valurautapannut ovat siinä suhteessa hieman hitaasti lämpiäviä tyyppejä?

Luontokuvia Helsingistä

Hyvästelin viikonloppuna ihmisen, joka osaltaan teki lapsuudestani valoisan. Vanheneminen on joskus pelottavaa. Ei olekaan lapsi, joka itseriittoisena kelluu maailmassa. Vaan pitäisi kantaa elämänsä itse ja antaa omien lastensa kokea se keveys, josta itsekin on päässyt osalliseksi. Mikä ei aina ole helppoa.

Yövyimme Helsingissä. Sunnuntai-aamuna teimme pienen kahluulenkin. Kävelystä ei voine puhua, sillä siellä päin Suomea luminen talvi näyttää olevan poikkeustila. Teitä ei oltu aurattu, ja pulkalle olisi ollut tarvetta. Monen autoilijan tärkein varuste näytti olevan lumilapio.

Piti nähdä city-kaneja, mutta emme nähneet. Niillä on kuulemma tapana matkustaa metrolla Vantaalle, ja kai muuallekin. Sorsia sen sijaan näimme. Sekä mustarastaan.

Minusta luonto kaupungissa (tai kaupunkiasuminen luonnon helmassa! kuten parhaita alueita mainostetaan) on jonkinlainen paradoksi. Teknologian ja koskemattomuuden rinnakkaisuus, jota korostamalla ylläpidetään illuusiota hallinnasta. Vaikka kani metrossa saakin kanssamatkustajansa tuntemaan olonsa ainakin hieman epämukavaksi.

Valkoista

Malli/Pattern: Mario-myssy (by Jatta Saukko)

Lanka/Yarn: Kauhavan Kangas-Aitan Inka kaksinkertaisena

Puikot/Needles: 5mm

Ihana perusmyssy. Tykkään mallista kovasti, se on mukavan väljä päähän, joka vieroksuu pipoja. Neuloin myssyn sentin lyhyemmäksi kuin ohje neuvoo, mutta silti se on hieman suuri minulle. Keikkuu takaraivolla, tai humpsahtaa helposti silmille.

Samasta langasta. Ihan perusmalli peukalokiilalla ja pykäreunalla, yksinkertaisesta langasta 2,5mm sukkapuikoilla. Muistaakseni aloitin neljälläkymmenellä kahdeksalla silmukalla. Inka on mukavaa lankaa, kivan napakkaa ja valmis neuloskin tuntuu ihan kulutuksenkestävältä. Vähän epäilin sitä viimekertaisen alpakkakokemukseni perusteella.