Kukkahattutyttö

Kesän ensimmäinen hellepäivä innosti ompelemaan Juju -kirjan kippolakin. Lisäsin pitsireunuksen enkä ollut ihan varma siitä minkä kokoinen kaava on. Tässä kahdesta se onnistuneempi, jossa ei myöskään ole ihan suoraa saumaa. Mutkat ovat onneksi nauhakujan ompeleessa, eivätkä sieltä käytössä näy. Totesinpa taas, että olen ehkä hieman liian suurpiirteinen ompelutöihin. Mutta ei se mitään, ompelen silti.

Kesän kirkkain aurinko...

...ja mikä sen saakaan loistamaan...

Omia juttuja

Takki, jonka rakas puolisoni assosioi muumilaakson tarinoihin. Ihan hauska, mutta yhtään hyvää kuvaa siitä ei saanut - se kertonee jo jotain. No, ainakin kuvassa on maisemia, joista esikoinen on nykyään kovin innostunut.

Essu se on. Esittelyssä lähinnä kangas, joka erityisesti ilahduttaa minua kolmesta syystä:

* kerrankin löysin kierrätyskeskuksesta jotakin mainitsemisen arvoista

* tämän näkeminen saa aina hyvälle tuulelle

* sitä on vielä palanen jäljellä!

Urbaani puutarha

Vuokra-asujan puutarha on melko pieni ja sijaitsee kaukana maan muhevasta mullasta. Onneksi parvekepuutarhaankin voi mennä piknikille, paremman puutteessa. (Kunhan saadaan kesä ja lämpimät retkeillään varmasti jonnekin kauemmas!)

Tärkeintä kuitenkin ovat oikeanlaiset välineet (retkellähän ei koskaan syödä posliinista) ja eväät. Täytettyjä rieskarullia, joita on tehtävä toistekin. Kuvassa seesaminsiemenillä maustettuja pikkuleipiä, jotka Tuija Ruuskan kirjassa Aurinkomaa ovat kylläkin unikkokeksejä, ja ovat kuulemani mukaan "todella hevkullisia". Oi lasten kielenkäyttöä!

Äitien päivä

Kestoilijan parvekkeella

Neulepostaukseksi tylsääkin tylsempi, mutta kun tuli kehuttua ruosteista Blue Face Leicesteria, kehunpa vielä malliakin. Näissä lankana on käytetty Patons Classic Woolia, värit Leaf Green ja Moss Heather. Malli, jota piti kehumani, on Titityyn, ja se on valikoitunut toiseksi lempparikseni useista kokeilemistani villapöksymalleista. Suosittelen. Toinen toimivaksi toteamani malli on Ullasta löytyvät "pöpät", jollaisia tarvitaankin vielä parit ainakin yökäyttöön.

Villavaippahousujen neulominen on sopivan aivotonta ja nopeasti valmistuvaa askartelua. Ja lisäksi nämä tulevat todella tarpeeseen. Kokeilin vaaleampiin yhdenlaista palmikkoa. Langanlopun virkkasin koristeeksi toisten pöksyjen takamukseen. Muistuttaa lähinnä patalappua.