lauantai 11. helmikuuta 2012

Aion, siis melkein teen

http://www.kimhargreaves.co.uk/acatalog/DUSTY.html

Aioin, mutta kiikun ja kaakun kahden vaiheilla. Nätti se on kuin possu pikkuisena. Mutta pelkään, ettei se ole kovin käytännöllinen leveine hihansuineen ja laajoine kauluksineen. Ettei lanka riitä. Ja ettei se minun ylläni olisi erityisen pukeva. Että tuskinpa näyttäisin eteeriseltä metsänneidolta joka tunnelmoi sulhonsa kainalossa. Vaan pikemminkin maatalon muijalta, joka tilaisuuden tullen kolkkasi ja ryösti neito-paran. Ihan vaan kateuttaan, pikkumainen ihminen.

Tai jos kuitenkin neuloisin, vaikka muokaten. Vaan  katoaakohan mallista kaikki oleellinen, jos puutun siihen. Kavennan hihoja tai yksinkertaistan hihansuita, pienennän kaulusta, kuron yläosaa tyköistuvammaksi. Teen metsänneidon liehuvista helmoista arkimekon muijalle. Arkimekosta riisun palmikotkin jo. Ja ehkä päädynkin siten neulomaan jotain aivan muuta.

6 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Elämän vaikeimpia kysymyksiä: neuloako jotakin kaunista vaiko jotain käytännöllistä? Kas siinä vasta pulma.
Minähän sanoisin, että antaa palaa vaan! Uskomattoman upea malli.

Johku kirjoitti...

Malli on niin kaunis. Kannatan myös tämän neulomista.

Kohta tulee kevät ja aika jolloin ei tarvitse enää takkia neuleen päällä. Tuolloin kaulus ja hihansuutkin pääsisivät oikeuksiinsa. Melkein näkisin tämän ylläsi kuvattuna keväällä kumpparit jalassa (mistähän lie nämä mielikuvat tulee =) )

Minna kirjoitti...

Kumpparit :D

Emma kirjoitti...

Komppaan Tiinaa, välillä pitää neuloa jotain ihanaa ja epäkäytännöllistä että voi sitten palata taas niihin arkivaatteisiin :) Upea malli!

Minna kirjoitti...

Kiitos rohkaisusta. Malli on upea. Ehkä pelkäänkin, että se upeus karisee kun puen tuollaisen päälleni. Mutta ehkä vaan pitäisi kokeilla.

heini kirjoitti...

:) Näytähän meillekin sitten mihin päädyit.