lauantai 21. huhtikuuta 2012

Laitetaso


Koska meillä ei sisusteta, pysyn - kerrankin - blogin varsinaisessa fokuksessa ja totean, että itse tekemisestä tässäkin on kyse. Tekijä en tosin ole minä vaan mieheni. Ja lopputulos eroaa tavanomaisista paitsi materiaalien ja tekniikoiden puolesta, myös henkensä vuoksi. Tuunaaminen ja materiaalien uusiokäyttö ei oikein ole minun juttuni, niin trendikästä kuin onkin. Tai ehkä on niin, että kierrätysmateriaalit ja valmiin muokkaaminen vaativat enemmän mielikuvitusta ja taitoa kuin uudesta tekeminen, jotta lopputulos olisi uskottava. Minulla niitä ei ole riittävästi. Miehellä ilmeisesti on, ainakin minulle riittävästi.


Tarvitsimme laitetason, ja hän kokosi sellaisen samaan henkeen kuin kuuntelusettinsä: jotain uutta, jotain vanhaa, jotain modattua. Taso on koottu vanhan ompelukoneen jaloista ja varta vasten hankituista vanerilevyistä. Yksinkertainen rakenne pelkkine hyllyineen ja  sivutukineen olisi ollut silmää miellyttävin, mutta se teki tasosta sivusuunnassa aavistuksen huteran oloisen. Niinpä taus oli tuettava kiertojäykkyyden parantamiseksi. Siihen on käytetty samaista singerinrunkoa. Ulkonäöllisesti sekään ei ole huono ratkaisu. Tuki ei juurikaan näy hyllyillä olevien tavaroiden takaa, ja jos näkyykin, istuu tyylillisesti, vaikkei symmetrinen olekaan.


Kuvissa taso on keskeneräinen, ja sellainen saa tovin ollakin. Katselemme ja mietimme jatkotoimenpiteitä. Harkinnassa on hyllytasojen tuleva sävy sekä se, tarvitseeko hieman ruostunut valurauta entrausta vai kaunistaako patina.  

5 kommenttia:

Kati kirjoitti...

hieno!:) ja valurauta on just pööfekt tuollaisena, älkää entratko.

Neulisti kirjoitti...

Upea idea!

Minna kirjoitti...

Kati, itsekin kallistuisin tuolle kannalle. Toisaalta se riippuu vähän maalin sävystäkin.

Neulisti, niin minustakin :)

jasmin kirjoitti...

no nythän te sisustatte siellä oikein urakalla! hyvältä näyttää! Sisustusjuttuja olis tosiaan kiva laitella blogiin, mutta kun tarpeisto tosiaan on kovin funkkista täälläkin...

Minna kirjoitti...

Ei kun vähän kerrallaan :) Ja kiitos, minustakin tuo näyttää kivalta, mikä on nyt helppo sanoa kun se on toisen tekemä.

Tuntuu että energia tosiaan menee siihen, miten saada homma toimimaan lapsiarjen kannalta parhaiten. Juuri mietin, ettei sitä tosiaan tule tehtyä juuri mitään ihan vaan siksi, että se näyttää kivalta.