lauantai 10. syyskuuta 2011

Toimintaterapiaa




Puikoilla on jotain ihanaa ja innostavaa. Tytärten kanssa olemme kuitenkin viettäneet viikkoa mummulassa. Neulominen on jäänyt vähemmälle, muttei se haittaa. Olen saanut oppia, lepoa, terapiaa. Perunoiden lisäksi olen kerännyt puolukoita, kanttarelleja ja karvarouskuja. Marjametsässä olen ollut ennenkin, mutta sienessä en koskaan; koska tunnistan varmasti sen ainoan, mitä ei kerätä saa. Käly neuvoi paikat ja opasti tunnistamisessa. Yhtenä iltana poimin melkein ämpärillisen kanttarelleja. Seuraavana päivänä samoiltiin hieman eri apajilla lasten kera. Maitokärrykyydistä huolimatta heillä oli tylsää.

1 kommentti:

heini kirjoitti...

Kuulostat niin rentoutuneelta. Tuolle tielle haluan heti!