torstai 3. toukokuuta 2012

Iloset pöllöt oksalla


Pienikamarista pöllöt ostin, mutta omin käsin sentään liimasin. Riittävän haasteellista oli sekin. Koko kuvan hahmottaminen nimittäin. Viitseliäämpi olisi ehkä leikannut kuviot irti arkista ja käyttänyt teippiä sommitteluapuna ennen lopullista liimaamista, mutta en minä. Onneksi nuo kestävät vähän irrotteluakin. Fiksua olisi ollut myös miettiä täytyykö jokainen kuvio todella käyttää vain siksi, että niitä on. Mutta voisihan noita kukkasia olla lisääkin.
 

Kuvio on lastenhuoneen puolivälissä, missä liukuovi jakaa huoneen kahdeksi tarvittaessa. Esikoinen ilmoitti jo suunnitteluvaiheessa että hän ei halua noita huoneeseensa. Epäilen, että isopöllön vinoudesta tulee myös sanomista. Itseäni vähän harmittaa se, että liimasin oksan alkamaan suoraan ikkunankarmista. En nimittäin laittanut niitä muuallakaan aivan kiinni toisiinsa. Siksi se isoin pöllökin on vinossa. Mutta pikkujuttuja. Osa kuvasta jää verhon alle kuitenkin, kunhan sellaiset jostain keksitään. Ja ehkäpä maailma näyttää hauskemmalta vähän vinosta vinkkelistä ja laulattaakin enemmän!

Vaikka pöllöistä tykkään, suosikkini taitaa kuitenkin olla tämä pikkuinen lintu.

5 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Onpa iloisen näköinen yksityiskohta lastenhuoneeseen! Mäkin haluun! Aijoo, mulla ei oo kyllä sitä lastenhuonetta saati lastakaan.. :D Onneksi tämmöttei ei oo kiellettyä laittaa ihan aikuistenhuoneisiinkaan.

Minna kirjoitti...

No kuule, kyllä mekin mietittiin lopullista sijoituskohdetta. Olishan toi sopinut mun ompelunurkkaukseenkin hyvin ;)

Salla kirjoitti...

Voi että kun on söpöjä lintusia! Toivottavasti nuo tarrat pysyy hyvin. Meillä ikealaiset vastaavat pysyy surkean huonosti seinissä, ja tarroja rapisee alas milloin mistäkin. Voi tosin olla niinkin, ettei pintoja ihan riittävän huolellisesti puhdistettu ennen tarrojen liimaamista.

Minna kirjoitti...

Pysyisivät varmaan paremmin, jos olisin saanut ne kerralla oikeille paikoille. Muksut kyllä jo testas ettei ne ihan pysy. Fairy-vedellä pesin seinän kertaalleen ja ihan puhtaalla vedellä vielä siihen päälle. Mutta jos noi tarrat on tarkoituskin saada irti ilman väkivaltaa, niin kai se korreloi suoraan siihen miten hyvin ne pysyy seinässä.

Vanhassa kämpässä meillä oli keittiössä seinätarroja, ja nekin elivät vähän omaa elämäänsä. Mut pysyvät sen minkä pysyvät. Sit onkin varmaan jo vaihtelun vuoro :)

Minna kirjoitti...

Niin, ja ne ikealaiset on varmaan ihan samaa tavaraa kuin nämäkin. Nää on vaan eri paikasta koska Pienikamarissa kaikki näyttää kivemmalta ;) Ja koska mä oon käyny Ikeassa vain kerran elämässäni, ja siitäkin on 6 vuotta aikaa.