Juuri sellainen aurinkoinen kevätpäivä, joka pistää tuijottamaan ilmassa leijuvia pölyhiukkasia ja tuskailemaan siivottomuutta. Karkkipäivä. Aloitin Abrazon: mietin, riittääkö lanka, ja valitsinko sittenkään oikean mallin. Saa nähdä ryhdynkö purkamaan vielä.
6 kommenttia:
Mallit ovat kyllä aika erilaisia. Pura, jos käyttötarkoituksesi vaatii baktuksen. Muuten jää harmittamaan. Nimim. Kokemus on.
Oot Anna varmaan oikeassa.
Mä rakastan baktusta just sen yksinkertaisuuden takia. Yhen oon vasta tehny, pojalle tietty. Mies vaatii omaansa. Tehtailen. Pitsihuivit näyttää ihanille muiden blogeissa, mutta mulla ei kestä hermo tehdä semmosia ny :)
Erika, mäkin oon kateellinen tytön luonnonvalkoisesta baktuksesta. Se on vaan kauhean kivan näköinen ja käytännöllinen. Pitsihuivit ovat ihania ja olis kiva sellaista välillä neuloakin, mutten tiedä tulisko sittenkään käytettyä.
Baktuksen aion minäkin tehdä, sitten joskus. Oma Abrazoni meni purkuun, ei ollut yhtään käytännöllinen! Kaunis se tosin on, siitä ei mihinkään pääse, mutta pitäisi siitä kai olla jotain muutakin kuin silmäniloa?
Helena, ehdottomasti pitää olla muutakin kuin silmäniloa. Käytännöllisyys ennekaikkea! Minä en oikein jaksa roikuttaa mukanani asusteita, jotka ovat vain näyttääkseen hyviltä. Vaikka kuinka ehkä kannattaisi.
Lähetä kommentti