Joskus toivominen kannattaa. Ainakin nyt sitä sai heti, kun ehti ääneen toivoa. Sitä valoa nimittäin. Tosin siinä vaiheessa, kun sain rauhallisen tovin kameran kanssa oli paras hetki jo mennyt. Ja mallit päiväunilla, joten parhaat palat säästyivät myöhemmäksi. Aurinko tuli silti tarpeeseen lokakuisen harmauden jälkeen. Vielä kun saataisiin vähän lunta ja pakkasta!
Malli/Pattern: Lovejoy by Ilona Korhonen
Lanka/Yarn: Rowan Felted Tweed (Carbon 159)
Puikot/Needles: 3,5mm, 4mm ja 4,5mm
Lovejoyni valmistui jo kuukausi sitten ja on ollutkin ahkerassa käytössä. Sopivaan saumaan valmistuikin, sillä jostain kumman syystä tahdon palella loppuraskaudesta kovasti, ja takki on kuin luotu tähän olotilaan: Ihanan pehmeä ja sopivan lämmin. Siitä tuli riittävän ohut joten se mahtuu päällystakin alle, ja mittaakin on riittävästi. Ja neulos on joustavaa! Mies nauroikin, että miten onnistuitkin tekemään siitä tuollaisen ettei nappilista irvistele edes vatsan kohdalta. Sitä hämmästelen itsekin. Ja mielenkiinnolla odotan, miltä takki näyttää vatsan kadottua. Olen luultavasti venyttänyt sen pilalle. Juuri nyt en tosi jaksa harmitella sitä. Tarpeeseen se tuli, olisin tällaista lämmikettä tarvinnut joka tapauksessa. Ja niin ihana kuin takki onkin, pelkään pahoin sen kärsineen saman kohtalon kuin useimmat muutkin raskausajan vaatteet. Vai haikaileeko joku muka äitiyshousujensa perään niistä vihdoin eroon päästyään?
Takin neulominen ei ollut järin innostava kokemus. Neuloin kaarrokkeen kolmeen kertaan, osin ohjeessa olleiden virheiden vuoksi, osin siksi että oma käsiala oli pahasti hakusassa. Käyttämäni lanka on ohuempaa kuin ohjeessa, ja mallitilkun (kyllä! neuloin sellaisenkin!) perusteella laskemani langantiheys osoittautui vääräksi. Jostain syystä isompaan kappaleeseen siirtyessä käsialani muuttuu huomattavasti tiukemmaksi kuin mallitilkun perusteella voisi olettaa. Neuloin isoimman koon silmukkamäärillä, valmiin neuleen mitat ovat kutakuinkin tavoittelemaani M-kokoa. Ohjeessa on virheitä selkäpuolen keskipalmikossa. Niiden korjauksia löytyy Ravelrystä, joten suosittelen vilkaisemaan sinne jos tämän takin aikoo neuloa.
Neuloin hihat eri värjäyserän langasta, ja vaikka se ei kuvista näy, sopivassa valossa värisauma erottuu selkeästi. Vähän aikaa mietin puranko hihat pois ja yritän metsästää oikean erän lankaa, mutta olenko hieman laiska. No olen. Laiska tai mukautuvainen.
11 kommenttia:
Todella kaunis takki :) En huomannut mitään värieroa hihojen välillä, varmaan vain livenä nähtävä ero.
Ihana takki!
Voi kuinka kaunis! Tuollaiselle ohuelle villatakille on varmasti paljon käyttöä ja harmaa väri tekee siitä ajattoman, voit käyttää sitä kunnes se kuluu puhki.
Hurjan hieno takki. Mä en jaksaisi neuloa noin suuritöistä. Etenkään raskaana. Toivottavasti tuo ei kärsi äitiysvaatteiden yleistä kohtaloa. Mutta totta, mä en ainakaan käytä mitään niistä ns. tavallisista vaatteista, joita käytin raskaana ollessani.
Upea takki! Hyvä tietää, että ohjeessa on virheitä, tuo saattaa olla minullakin joskus neulottavien listalla.
Komea takki, olis kiva nähdä kuvia siitä käytössä :) Nyt se on sitten ainakin todistettu että mallitilkut on turhia! Miun kärsivällisyyttä koeteltiin jo mini-Lovejoyssa sen verran etten kyllä itselleni uskalla tätä enää tehdä, vaikka siun versio onkin ihana...
Hansu, kiitos. Ei noista kuvista värieroa huomaakaan, eikä livenäkään sopivassa valossa. Mutta kyllä totuus on armoton, vaan en anna sen haitata :)
Tess, toteutuksen puolesta kiitos!
Helena, sellaiseksi jokapaikan klassikoksi tuon ajattelinkin. Kunnes tajusin, että taisin altistaa raukan heti alkuunsa vähän turhan kovalle koetukselle. Mutta katsotaan kuinka se siitä selviää, onpahan langan laatu ainakin tiukkaan testattu tämän jälkeen ;)
Anna, odotusajan kamppeista tuppaa tosiaan saamaan tarpeekseen. Tosin joskus on mukava pienen tauon jälkeen pukea jokin paita tai tunika, ja tuntea itsensä kumman hoikaksi ilman vauvamahaa, vaikka raskauskiloja olisi kuinka jäljellä :D
Tuula, suosittelen! Jostain syystä tämä on kovinkin sinun tyylisesi neulomus. Ellei ole turhan yksinkertainen, sen verran hienoja palmikkoja olen tekemänäsi nähnyt!
Emma, mannekiini ei jostain syystä ole ollut kovin halukas kameran eteen viime aikoina...
Ohhoh, mikäs ihanuus se siellä roikkuu henkarissa! Kaunis on! Ja sellaisen minäkin voisin nyt pukea päälleni kun on kylmä ja masu alkaa pulpahtaa esiin.
Muuten kaipaisin neuvoa kuinka sitä sun rasvaa tehdessä sulatat mehiläisvahan? Laitat vesihauteeseen ja sekoitat joukkoon kaiken muun samalla vaikos? Aattelin koittaa ekan kerran nyt. Onko jotain huomioitavaa et ei menis pilalle.
Heini, olen sulattanut mehiläisvahan ihan vesihauteessa. Sulaan vahaan sitten sekoitellut muut aineet. Viileämpi öljy saattaa jähmettää jo sulaneen mehiläisvahan uudelleen, joten kannattaa sekoittaa samalla kun lisää muita aineita ja odottaa että seos sulaa uudelleen, että aineet sekoittuvat kunnolla. Jähmettymisvaiheessa vaha on minun rasvassani hieman paakkuuntunut, en tiedä olisiko pitänyt sekoittaa vielä enemmän. Mutten ole antanut sen häiritäkään. Onnea kokeilulle :)
Oi, se on todella kaunis! Ja kokemuksesta tiedän että tuo lanka (ja siitä tehdyt neuleet) on mahtavia päällä... Onnittelut hienosta työstä!
KIITOS! T. Heini
Lähetä kommentti