Syksy alkaa taittua talveen. Vietimme tytärten kanssa viime viikon mummulassa. Viimeisenä aamuna oli maa kuurassa pitkälle aamupäivään. Mietin, että tässäkin vaiheessa luonto tarjoaa mahtavia värejä. Melkein parhaita.
tiistai 25. lokakuuta 2011
perjantai 21. lokakuuta 2011
keskiviikko 19. lokakuuta 2011
Pipapää
Malli/Pattern: Pipa by Veera Välimäki (Leikkipuistoneuleista)
Lanka/Yarn: BC Garn Semilla DK
Puikot/Needles: 3,5mm
Olen ehtinyt neuloa pipan jo neljä kertaa, mikä tarkoittaa kolmea valmistunutta myssyä. Tässä yksi niistä. Kohta kolmivuotissynttäreitään juhlivalle valitsin nelivuotiaan koon. Kasvunvaraa ei taaskaan jäänyt. Voiko syynä olla vain se, että pikaistuksissa sujutin koko myssäkän samoilla puikoilla (ohjeessa resorin jälkeen vaihdetaan nelosiin)? Ja tartteeko edes sanoa, ettei oikeastaan kauheasti harmita? Onhan noita käyttäjiä kasvamassa, ja onhan minulla ne kaksikymmentä pipo-ohjetta odottamassa... Ja ravelry pukkaa lisää enempi kuin neuloa ehtii!
Tältä näyttää pipan takaosa. Mallikuvissa myssy roikkuu rennosti takaraivolla, jolloin kerrosten vaihtumiskohtaan jäävä saumantapainen jää melko hyvin piiloon. Koska neiti kuitenkin haluaa kiskaista pipan silmille, se jää tässä versiossa näkyviin. Sen näkyminen minua hieman häiritseekin, samoin lyhennettyjen kerrosten muodostamat kuviot. Myssy on kuitenkin kivan mallinen, ja istuu mukavasti näinkin pidettynä.
Olen myös tyytyväinen siihen, että sain ratkaistua reikäongelman, joka on vaivannut aina, kun otan lyhennetyt kerrokset kiinni nurjalla kerroksella: Nostin edellisen kerroksen silmukan puikolle ja neuloiin sen yhteen kiedotun silmukan kanssa samaan tapaan kuin jogles jog -tekniikassa. Se tepsi! Ainakin riittävän hyvin: Semilla hukutti nämä kohdat kauniisti. Omaan pipaan käyttämäni Cascaden kanssa homma ei sitten toiminutkaan ihan yhtä siististi, mutta reiät sain eliminoitua senkin kanssa.
Innostuin hieman koristelemaankin. Nappi pussista jonka mies taannoin toi SA-kaupasta. Jostain syystä pidän näistä napeista kovasti.
maanantai 17. lokakuuta 2011
Hiilenmusta
Malli/Pattern: Tricable by Woolly Wormhead
Layunka/Yarn: Cascade 220
Puikot/Needles: 4,5mm
Lupasinhan pipottaa koko perheen. Tähän päähän istuvaa mallia en ole onnistunut keksimään - siis häntähän se ei haittaa, mutta minulla ottaa silmään - joten päätin tehdä överit. Eikä se ollut ollenkaan huono ratkaisu. Tai siis, ei se paremmin toimisi vaikka olisin yrittänyt.
Kyseessä on siis kolmikaapelipipo Bambeanies -kirjasta. Mallit ovat lapsille suunniteltuja, mutta mitäpä siitä. Neuloin tämän muistaakseni suurimman koon mukaan ja puoli numeroa suositeltua suuremmilla puikoilla - vai olisinko lisännyt silmukoita? en muista -. Ja koska ongelmani on tämän pään kanssa ollut pipojen jääminen liian pieneksi, neuloin pienen arpomisen jälkeen vielä yhdet kerrokset. Ei olisi tarvinnut, muttei haitannekaan.
Kiva neulomus, kun alkuun pääsi. Oikeasti tämä malli oli tehdä minut hulluksi: sen neuloi ihan päivässä, mutta ensin säädin aloituksen kanssa varmaan neljä päivää... Opin sen, että ymmärrän kaavioita paremmin kuin sanallisia ohjeita, ja että miltei mustan langan neulominen palmikoiksi ei ole kivaa. Pipon laella olisi ollut tilaisuus harjoitella silmukointia, mutta halusin valmiin pipon olevan vielä purettavissa jos tarvis, ja tein kolmen puikon päättelyn, jota en sitten jaksanut purkaa silmukoidakseni.
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
AvoimenA
Minulle ojennettiin pokaali White & blue -blogista. Kiitos! Haasteeseen kuuluu tehdä kymmenen tunnustusta ja jakaa tunnustus eteenpäin. Joten tunnustan, että
- Olen harrastanut neulomista jo teini-ikäisenä. Kuitenkin vasta viime vuosina olen alkanut mieltää itseni neulojaksi - sitä ennen en edes ajatellut osaavani neuloa, vaikka neuloinkin paljon.
- Itse tekemisestä on myös tullut merkityksellisempää. Esimerkiksi koen sen jonkinlaiseksi pieneksi henkilökohtaiseksi protestiksi kertakäyttökulttuuria vastaan.
- Olen estetikko. Niinhän kaikki.
- Olen myös materialisti. Sitähän ei pidetä hyvänä piirteenä. Mutta voiko edes olla estetikko saati käsityön harrastaja olematta materialisti? Minulle vastaus on oikeastaan se ja sama. Minun materialismiani ei kuitenkaan käy kiistäminen.
- Pidän kauneuden ja käytännöllisyyden yhdistämisestä. Mutten erityisemmin esineitä, joiden on tarkoitus vain näyttää kivalta kirjahyllyssä.
- Haluaisin olla teenjuoja, mutta juon paljon kahvia.
- Ihailen hänen kaltaisiaan yrittäjiä, ja ylipäätään ihmisiä, joilla on periaatteita.
- Ahdistun ihmisistä, jotka suhtautuvat ylimielisesti tärkeisiin asioihin. Kuten siihen, että jollain on periaatteita.
- Rakastan hyviä keskusteluja. Epäkeskustelussa - jollaisia paljon harrastetaan - väännetään peistä ja kaivaudutaan poteroihin. Hyvä keskustelu avaa uusia näkökulmia. Seurauksena voi nähdä jotain, mitä ei ole. Mutta voisi olla.
- Elän ja toimin monessa asiassa eri tavalla kuin haluaisin. Juuri nyt en pysty muuttamaan niitä asioita. Ehkä joskus pystyn.
Koska en muista enää keille kaikille olen tunnustuksia aiemmin jaellut, ja toisaalta ketkä niitä eivät halua tai eivät niihin jaksa vastata, jätän pokaalin hyllylle vapaasti lainattavaksi. Olkaa hyvä! Jos otatte ja vastaatte, vinkatkaa minulle. Sillä olen myös utelias.
keskiviikko 5. lokakuuta 2011
Kaksihammashymy
Malli/Pattern: Sweet baby cap by Gro
Lanka/Yarn: Rowan Felted Tweed
Puikot/Needles: 4mm
Jonkinlaista alakuloa on ilmassa. Ei mitään musertavaa, mutta jatkuvasti läsnä. Liekö kaamosmasennusta? Tuntuu tarpeelliselta hetkeksi jättää suuremmat suunnitelmat taka-alalle ja puuhailemalla jotain pientä ja palkitsevaa. Vaikka pipottaa perhe. Aloitin pienimmästä päästä.
Mallia olen toistanut ties kuinka monta kertaa, mutta ensimmäistä kertaa tein raitoja. Näemmä tykkään neuloa pipoja, koska kasvunvaraa ei myssyyn jäänyt tällä kertaa juurikaan (lopetin lisäyskerrokset vahingossa liian aikaisin). Se ei kyllä ollut tarkoitus. Mutta kun minulla nyt on kaksikymmentä uutta lastenpiponmallia, niin ei se liene iso vahinkokaan. Voisihan sitä vaihteeksi tehdä jotain muutakin.
Kaamea(n ihana) kaksihammashymy pelastaa päivän!
keskiviikko 28. syyskuuta 2011
Kirpputorilta
Lauantaiajelulla löydettiin ihana kirppis, jossa olisi kalusteet siihen kotiin, jota emme vielä ole löytäneet. Nykyiseen löysin lasia. Pienempi tölkki on kahden litran vetoinen. Suurempaa en ole mitannut, mutta se on valtava! Molemmissa on Riihimäen Ilves-tölkin kansi ja pienemmän kyljessä tekstikin. Isompi on tekstitön ja erimallinen, se ei taida aito riihimäentölkki olla. Vastasi kuitenkin tarpeeseen, ja nököttää jo työhuoneen ylähyllyllä täynnään jämälankanöttösiä. Ajattelin, että ne ehkä saisi parempaan käyttöön kun pysyvät siinä silmien alla. Pienempään tölkkiin taida tehdä mysliä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






















