perjantai 20. heinäkuuta 2012

Kopiokatti


Juuri kun ehdin henkäistä että käsityöt taitavat jäädä vähemmälle niin tadaa! Käsityöpostaus!  Kissamekkokuume kävi ylivoimaiseksi, mutta rahatonna ja epävarmana lasten mausta en suin päin rynnännyt kauppaan. Huomasin, että on sitä joku muukin kokeillut, ja tartuin toimeen.  Kottarainen pikkuinen pukeutui innokkaasti kaavapapereihin. Sovituksesta huolimatta mekosta tuli hieman iso. Joten tässä mekko on toisen tyttären päällä. Ja taitoni täten todistettu.


Miau! Kirpulle leveys on hyvä, mutta paita se pikemmin on kuin mekko. Sen lisäksi mallistani puuttuu alkuperäisen a-linja tyystin. Kiva tätä oli tehdä, muttei tällä kissamekkokuumetta selätetä. Raahasin esikoisen jo sovituskierrokselle, mutta emme osanneet päättää: musta-valkoinen vai puna-valkoinen? Kas siinä pulma!


5 kommenttia:

Mertsu kirjoitti...

Tosi söpö mekko!

jasmin kirjoitti...

hauskasti käy lyhyempänäkin versiona. ensi kerralla pituutta lisää niin avot! kutkuttelee tuo kissamekko minuakin, olisi jopa häät tässä tulevalla viikolla jonne lapsonen voisi sen pukea ylleen. mutta kun lapsonen haluaisi rimpsumekkosen...

Kati kirjoitti...

Enpäs olekaan kissamekoista kuullut, mut tuo on ainakin tosi soma. :)

Minna kirjoitti...

Kiitos mertsu!

Jasmin, siinäpä se: ne kun eivät aina halua samaa kuin me. Varmaan joku sukupolvikysymys. Olen huomannut, että erimielisyys toistuu myös äitini kanssa. Mummi ja lapset taasen ovat kovasti
samanmielisiä näissä asioissa.

Kati, googlaa marimekko ja kissamekko, niin asia selviää :)

AnniP kirjoitti...

Oi, tästä minäkin haaveilen. Pitäisi vaan tarttua toimeen ja ryhtyä suunnittelupuuhiin! Suloinen.