keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Sisältä siisti


Minulla on kumma vinge ommella hattuja kesäisin. Vaikka hattu on (minun mielestäni) aika vaikea ommeltava. Ja vaikka en ole koskaan onnistunut siinä erityisen hyvin. Kelvollisesti kuitenkin, koska hatut ovat yleensä käyttöön päätyneet. Joten kai minä kuvittelen vielä sen täydellisenkin hatun ompelevani.


Huomasin, että teen nykyään mielelläni erityisen tyttömäisiä juttuja. Myös tälle pienimmälle, vaikka vauvanvaatteemme ovat tähän saakka olleet melko sukupuolineutraaleja. Kuten kuvasta näkyy, olen jopa ostanut hänelle vaaleanpunaraitaisen bodyn! Pistää hieman miettimään: onhan tämä ristiriidassa sen kanssa, mitä ajattelen vauvan sukupuolen merkkaamisesta vaatteilla.


Tämän hatun kaavat muokkailin isosiskon hatun kaavoista. Avuksi oli myös tämä erinomainen ohje. Halusin hattuun niskaa suojaavan lierin, ja korvaläpät tekemään hatusta istuvamman. Ne tosin taitavat toimia käytännössä juuri päinvastoin. Mutta sain ne kuitenkin ommeltua siististi ja oikeaan paikkaan - jopa hatun sisäpuoli on siisti! Kupu  kupruaa tässäkin hatussa, siitä tuli hitusen liian syvä, ja jos lierin etureunan kääntää alas lapsi tuskin näkee mitään sen alta. Mutta kyllä tämä hatusta käy, eli kelvollinen tekele. Sehän riittää tekemään minut tyytyväiseksi tällä haavaa.

5 kommenttia:

Emma kirjoitti...

Suloinen hattu (osaispa miunkin ompelukone tehdä tollasia...) mutta vielä suloisempi käyttäjä!

Maikki kirjoitti...

Söpö hattu, kuten kantajansakin.

Minulla on värien suhteen selkeitä aikakausia. Ensin puin esikoistani varsin sukupuolineutraalisti, kunnes vaaleanpunaiset alkoivat vaan näyttää jotenkin niin söpöiltä...

Vilppumaan Erika kirjoitti...

Nää hattujutut on nyt päällä tosiaan :D Musta tuo näyttää ihanalta, ei kupruile ainakaan häiritsevästi. Mä en oo saanu yhtään meneen tuolleen päänmyötäsesti, vaan aina on vähän semmosta sipulikirkko-meininkiä :) Kai mun täytyy hyväksyä, että mun lakit on semmosia ja hyvä niin!

heini kirjoitti...

Oo mikä kuva tuo ensimmäinen :) Söpöläinen. Ja hatusta tykkään myös. Kiva kangasyhdistelmä.

Minna kirjoitti...

Emma, kaikki kunnia ompelukoneelle :D Meillä kyllä on hyvä sellainen, ollaan oikeastaan ihan kavereita keskenämme.

Maikki, meillä lapset ovat kasvaessaan muuttuneet tyttömäisemmiksi myös ulkonäöltään, mutta tämän nuorimmaisen kohdalla huomaan tuovani sitä tyttöyttä esiin jo nyt. Ehkä kolme tyttöä on minusta vaan niin mukava ajatus.

Vilppumaan Erika, sipulikirkko-meininki on oikein passeli. Olen pohtinut voisko sitä oikein oppia tarkoituksella tekemään tietynlaista. Tai siis voisi tietenkin, mutta ymmärrät varmaan ;)

Heini, tykkään yhdistelmästä minäkin. Yksikuosiseen eivät palat olisi riittäneet, mies valitsi parhaat päältä. Joten en näemmä ole ainut, johon tämä pikkutyttösöpöstely uppoaa!