Koska rakas puolisoni ihastui ensimmäisiin raitasukkiin tosi kovasti, mistä olen tyytyväinen, olin pakotettu aloittamaan uuden sukkaprojektin. Mistä olen myöskin tyytyväinen.
Näistä piti tulla samanlaiset kuin niistä ensimmäisistä, mutta jo nyt sekä yläresori että koko sukanvarsi ovat muuttuneet pidemmäksi ja aloitussilmukoiden määrä lisääntynyt. Taas jännittää.
Noron värejä en kuitenkaan voi olla hehkuttamatta jo nyt. Ensimmäinen kohtaaminen näiden kerien kanssa aiheutti kyllä väristyksiä selkäpiissä - värit olivat ihan kamalan räikeitä. Neuloutuessaan lanka on kuitenkin varsin ihastuttavaa. Räikeissäkin kohdissa on rauhallisia hituja, ja välissä pehmeitä sävyjä. Miten voikin olla jotain tuollaista!
Keväistä, raikasta ja ah, niin romanttista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti