Olen viime päivinä harmitellut, ettei koskaan ole kameraa mukana kun menee ulos. Tai että sairastuvasta ylipäätään pääsee ulos niin tuskastuttavan harvoin! Sellaisia ilmoja on pidellyt. Ei tarvita edes aurinkoa, kunhan on sinisen kuulasta taivasta. Jopa nuoskalumi ja asfaltin harmaus vasten heräävää kevättä saa mielen hymyilemään.
Onneksi niitä löytyy kotoakin, niitä ihania värejä. (Kyllä vain: jouluenkelit lentelevät edelleen ikkunallamme. En ole raskinut ottaa pois.) Keveitä, raikkaita kuin raitis ilma. Mieli askartelee kaiken sen parissa, mitä haluaisi tehdä jos ehtisi, joten merkattakoon muistiin ennenkuin unohdan. Ihan vaan niitä värejä ja väriyhdistelmiä: rehellistä punaista, taivaansinistä, viljanväristä, valkeaa...
...ja jotain, mikä ei ole sinistä ei vihreää ei minttua, ei oikein mitään, mutta näyttää hirmu hyvältä esimerkiksi juuri punaisen kaverina. Tää on tehnyt toivioretkiä Poppeliin ja varmistunut, että Dropsin alpakasta löytyy juuri tällainen sävy. Ja tietysti sitä punaistakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti