Kulutuskeskustelua

Olen kenties seurannut viime aikoina foorumeita, joissa kulutus, sen ekologisuus ja etiikka, korostuvat. Tosin omasta näkökulmastani se on valtavirtaa. Tuntuu, että nykyään kulutustottumusten kyseenalaistaminen ja uudelleenvalinta on vallitseva trendi. (Tässä kohtaa pyydän anteeksi, sillä minun sanastossani trendi ei ole erityisen positiivinen määre.) Mediassakin nostetaan jatkuvasti esiin yhä uusia "myrkkyskandaaleja". Mitä skandaaleja ne edes ovat? Minusta valmistusprosessin oikotiet ovat perusoletus, ellei vaihtoehtoisia tuotantotapoja erikseen tuoda esiin.

Itse en ole erityisen ekologinen tai kulutuskriittinen persoona. Pikemminkin peruskriittinen (ärsyttävyyteen asti) ja laiska. Viime vuosina tämä on alkanut näkyä käytännössä tiettyihin tuotteisiin jämähtämisenä ja "shoppailun" (uh, mikä sana!) vieroksumisena. Mikä ei valitettavasti tarkoita kulutuksen vähenemistä - siitä pelkästään raskaudet ja lapset ovat pitäneet huolen. Myrkkyuutiset eivät ole vaikuttaneet tottumuksiini esimerkiksi niin, että boikotoisin halpaketjuja niiden vuoksi. Suurempi vaikutus on ollut turhautumisella huonoon laatuun. Sekä äidiksi tulemisella. Se on juurruttanut minuun jonkinlaista luomuherännäisyyttä sekä materiaalisnobismia, jotka väistämättä vaikuttavat myös kuluttamiseen.

*****

Olen huomannut, että vähemmälläkin pärjää. Mutta vielä en ole löytänyt rajaa, jossa voisin todeta että tämän vähemmällä ei enää pärjäisi.

Olen alkanut  suosia luonnonmateriaaleja vaatteissa. Ne tuntuvat paremmalta eivätkä kulahda rumasti patinoituvat kauniisti (kuvittelen).

Olen alkanut kyseenalaistaa uuden ja teknisen paremmuuden. Ja arvostaa vanhaa eri tavalla kuin ennen.

Tämä johtaa siihen, että kaikki pitäisi tehdä itse. En raski ostaa lapasia valmiina koska pystyn tekemään ne itsekin. Paitsi jos ne on tehnyt itse joku muu, ja oikeasta villasta. Akryylivanttuita en huoli suurin surminkaan.

Tavara on alkanut ahdistaa. Mikä on aika paradoksaalista, sillä lapsiperheessä roinaa tuntuu pukkaavan joka tuutista. Mutta oletteko huomanneet, että iso osa myrkkyjäämien vuoksi markkinoilta vedetystä tavarasta on  suunnattu lapsille? (Tehdäänkö lapsille tosiaan krääsää halvalla riskeistä välittämättä?Vai eikö aikuisille suunnattuja tuotteita edes tutkita? Eikä niistä uutisoida yhtä isosti?)

*****

Ahdistusta riittämiin, jos jaksaa vaivautua ahdistumaan. Olen viime aikoina koettanut välttää, sitä kun riittää ihan omasta takaakin. Ehkä silti katson tämän dokumentin jossain välissä, ihan vain vähän lietsoakseni. Nyt painun hetkeksi neulomaan.