Pikkuinen tonttu hyppeli näin

Esikoisen askartelu parin vuoden takaa. Ennen meille tuloaan säilöi
helmansa alla pieniä yllätyksiä päiväkerholaisille.

Saisi hypellä tännekin päin. Ja tuoda muassaan iloista joulumieltä ja vaikka lunta ja pikkupakkasen. Niistä on ollut vajausta viime aikoina. Edes lasten joulunodotus ja ei riitä virittämään minua oikeaan tunnelmaan.

Tänään puhelimeni kuitenkin kilahti, ja vannon, että näin punaisen hiippalakin vilahtavan rännän ja loskan keskellä. Kyseessä on ketjukirje, ja mokomat ketjut taitavat yleensä katketa minun kohdallani. Tämän haluan kuitenkin jakaa. Tuokoon se joulumieltä ja nostattakoon hymyn jokaisen ihanan immeisen huulille!

Rakhain tonttu: prouva joka lukkee tätä on ankara,

ihana ja vahva ja mie piän hänestä valtavasti.

Helepi häntä että hän saa ellää elämänsä täysilä.

Pyyän että sie autat häntä keventämhään ootuksia ittelthään.

Anna hänen vallaista tilansa, semmonen aurinko ko hän on.

Suojele häntä aina. Nosta sillon ko hän sitä tarttee

ja anna hänen tietää millon olet paikala,

 jotta hän tuntee olonsa turvalliseksi.