Anopin käsialaa

Olen täälläkin maininnut anoppini sukat. Anoppi sairastui vakavasti jo ennenkuin tutustuin häneen. Minulle on kerrottu että hänelle oli iso asia huomata, että vaikka sairaus rajoitti montaa asiaa, hän yhä kykeni neulomaan sukkia. Niitä hän sitten neuloi. Veikkaanpa, että mummulan kaappeihin on jemmattu lukematon määrä käyttämättömiä saapassukkapareja tarvetta odottamaan.

Meidän kaapeista löytyi tällaisia. Sukkien lisäksi yhdet kynsikkäätkin, jotka ilmeisesti ovat anopin neulomat. Kaikki tiiviistä käsialaa pienillä puikoilla, sellaista kestävää "peltineulosta". Maanläheisissä väreissä, turhia koreilematta. Tosin viime vuosina on naisten ja lasten joulupaketeista paljastunut myös Novitan itseraidoittuvista langoista neulottuja nilkkasukkia. Vaikka neulon itsekin, opin oikein odottamaan anopin joululahjasukkia.

Anoppi kuoli hieman yllättäen viime viikolla. Sen vuoksi hänen tekemiään. Mietin, miten paljon ihmisen kätten jälki kertookaan.

Oli ilo tuntea hänet.